Vienanmereltä puhkuva hyytävä koillistuuli on pitänyt maan itäiset osat heinäkuussa poikkeuksellisen pilvisinä ja koleina.
KUN melkein koko muussa Euroopassa kärvisteltiin koko heinäkuu ennätyksellisissä helteissä, Suomessa erotuttiin säätilastoista lämpömittarin poikkeuksellisen hyytävillä luvuilla.
Heinäkuu oli koko Suomessa keskiarvoa koleampi, mutta erityisesti maan itäiset osat pysyivät kylmän sään tiukassa puristuksessa. Forecan blogista selviää, että parinkymmenen vuoden aineistossa päättynyt heinäkuu oli Joensuun kylmin ja Mikkelin, Kuopion ja Ilomantsin toiseksi kylmin.
Ilomantsissa ja Joensuussa tehtiin myös kylmyyshistoriaa, kun sääasemilla mitattiin mittaushistorian alimmat heinäkuiset päivälämpötilat. Mekrijärvellä ennätyslämpötila jäi päivällä vain 9,4 asteeseen ja Pötsönvaarassa 7,4 asteeseen. Joensuun Linnunlahdella historiallisen hyytävän heinäkuun päivän lämpötila jäi 10,1 asteeseen.
Vienanmeren viluiset tuliaiset
Maan itäosissa viihtyneen kylmän jakson aiheutti muun muassa Venäjällä majaillut kylmä ilmamassa.
– Kuuluimme sulkukorkeapaineeseen, mutta korkeapaine oli meidän länsipuolella eli Ruotsin ja Norjan päällä. Silloin, kun Suomen länsipuolella on korkeapaine, niin meillä puhaltaa aina pohjoisesta tuuli, Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine kertoo.
Itä-Suomen ennätyksellinen kylmyys johtui erityisesti Kuolan niemimaalta puhaltaneesta koillistuulesta. Vienanmereltä puhkuva viima on tuonut mukanaan paitsi maanpinnan lähellä pysyttelevää koleaa kosteutta myös sen päällä viihtyvän pilvilautan.
Myös jäämeren suunnalta levisi heinäkuussa erityisesti maan itäosiin kylmää ilmaa, mutta kylmyydestä saatiin osansa myös etelässä ja pohjoisessa. Maan itä- ja pohjoisosaan pilvisyyttä lisäsi myös matalapaineen keskus.
– Pilvilautta estää auringon lämmittävän vaikutuksen. Vaikka olisikin kylmää ilmamassaa, niin päivälämpötila ei jäisi noin alhaiseksi ilman runsasta pilvisyyttä.
Pilviset ja koleat päivät eivät valitettavasti ole vielä takanapäin. Grönlannin yllä viihtyvä korkeapaineen alue pitää pintansa, mikä pitää kolean ilmamassan maan itä- ja pohjoisosan yllä. Sitkeä viileä sää voi jatkua Itä-Suomessa vielä parin viikon ajan – ellei jopa pidempään.
– Siellä on sama tilanne edelleen päällä ja tulee jatkumaan myös lähipäivät. Sää on muuttumassa pikkuhiljaa myös sateisemmaksi ja epävakaammaksi.
Kesäpeli ei ole vielä menetetty
Roine lohduttaa vielä kesän perään haikailevia: peli ei ole vielä menetetty.
– Kyllä lämpimiä päiviä voi vielä tulla elokuun aikana ja syyskuussakin. Ei kannata vielä menettää toivoa, vaikka olisi itärajallakin oltu päiväkausia alle 10 asteessa. Kyllä se sää tulee lämpenemään, eikä kesä ole vielä ohi.
Sään epävakaisuus kuitenkin lisääntyy.
Tulevasta keskiviikosta alkaen lähes koko maassa tulee sateita. Torstaina maan länsiosat ovat sateisimpia. Perjantaina sadekuuroja saattaa tulla jo koko maassa etelästä Oulun korkeudelle asti. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat pysyttelevät lähes koko viikon 20 asteen tuntumassa.
Pohjoisessa on pilvisempää ja koleampaa: päivälämpötilat jäävät alle 20 asteen. Pohjois-Lapissa päivälämpötilat saattavat jäädä alle 10 asteen. Oulun korkeudella lämpömittari saattaa kuitenkin kohota jo 20 asteeseen pitkin viikkoa.
Viikonloppuna odotus palkitaan maan eteläisissä osissa, kun sää on paikoittain hyvinkin kesäinen: aurinkoinen sää saa lämpömittarin lukemat kohoamaan 20–24 asteeseen. Lauantaina hellerajakin saattaa mennä etelässä rikki.
Kesää, tai ainakin kesäpäiviä on siis vielä jäljellä. Mutta pidemmistä rantajaksoista ei meteorologi suosittele haaveilemaan. Liikkeellä on paljon sadealueita, jotka pitävät kesäisen lämpimät päivät lähinnä yksittäisinä.
– Mitään pitkää lämmintä ja aurinkoista jaksoa ei uusimmissa ennusteissa ole näkyvissä. Elokuu on kuitenkin vuoden sateisin kuukausi, eli kyllä tässä on jo aikakin, että alkaa vettä tulla, Roine sanoo.
