SUOMALAISTEN nykyisen ruokavalion ilmastovaikutus saattaa olla tähän saakka arvioitua suurempi. Tämä johtuu peltomaan hiilidioksidipäästöistä, jotka on nyt sisällytetty ruokavalioarviointiin.
Tuoreen selvityksen mukaan ilmastohyötyjä tuottava ja samalla ravitsemussuositukset täyttävä ruokavalio edellyttää merkittävää lihankulutuksen vähentämistä ja kasviperäisten tuotteiden lisäämistä. Parhaimmillaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan pienentää 40 prosenttia.
Ruokavalioiden roolia kulutuksen ilmastovaikutuksessa tarkasteltiin valtioneuvoston rahoittamassa Ruokaminimi-hankkeessa, jonka toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke).
SELVITYKSESSÄ tarkasteltiin ensi kertaa myös peltojen hiilivarastojen merkitystä ruoan ilmastokuormassa ja ruokavalion ilmastovaikutuksen pienentämisessä. Tämä osoittautui suureksi.
Perjantaina julkistettujen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja myös vesistöjä rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta vähennetään.
Runsaasti kotimaista luonnonkalaa sisältävän ruokavalion vaikutukset ovat pienemmät kuin lihaa sisältävien ruokavalioiden mutta suuremmat kuin vegaaniruokavalion.
”Suunta on selkeä. Lihankulutusta pitää vähentää, jos halutaan nykyistä kestävämpää ruoantuotantoa”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkija Merja Saarinen Lukesta.
VEGAANIRUOKAVALIO sekä runsaasti kalaa ja maitoa sisältävä ruokavalio osoittautuivat ilmastoystävällisimmäksi. Lähelle niitä päästiin ruokavaliossa, jossa lihojen määrä on vähennetty kolmasosaan nykyisestä, mikäli samalla pidetään huolta peltojen hiilivarannosta.
Vegaaniruokavalioon sisältyi Saarisen mukaan eniten haasteita ravintoaineiden saannin suhteen, kun taas kalaa ja maitoa sisältävä ruokavalio oli ravitsemuksellisesti paras.
Kalaisan ruokavalion kohdalla haasteena on se, että perustulos korostaa kotimaista luonnonkalaa, mutta Suomessa syödään tällä hetkellä paljon viljeltyä ja ulkomailta tuotua kalaa.
RUOALLA on merkittävä rooli tavallisen kuluttajan ympäristökuormassa.
Ruoan kulutus aiheuttaa asumisen ohella suuren osan kotitalouksien ilmastovaikutuksesta. Ruoka ja asumisen jätevedet puolestaan vastaavat lähes kokonaan kuluttajan vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta.
Ruoankulutuksen merkitys Itämeren rehevöitymisessä korostui HS:n julkaiseman Itämerilaskurin yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa. Se osoitti, että noin 60 prosenttia tavallisen kuluttajan ravinnekuormituksesta on peräisin ruoantuotannossa.
Ruoantuotannosta eniten merta kuormittavat maitotuotteiden ja naudanlihan tuotanto. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.
UUDESSA tutkimuksessa verrattiin ravitsemussuositukset täyttäviä vaihtoehtoisia ruokavalioita nykyiseen ruokavalioon. Tarkastellut ympäristöhyötyjä tuovat ruokavaliot olisivat myös nykyistä terveellisempiä ja toisivat ravitsemushyötyjä.
Tarvittava suuri muutos ruokavaliossa on tutkijoiden mukaan mahdollinen, mutta se edellyttäisi suurta muutosta maa- ja elintarviketeollisuuden rakenteeseen.
Muutokseen vastaaminen edellyttää merkittäviä investointeja kasvintuotannon ja -jalostuksen lisäämiseksi, hankkeessa korostetaan. Se edellyttää myös uusien tuotteiden kehittämistä sekä tuekseen poliittista ohjausta.
Saarisen mukaan muun muassa vero-ohjaus on tullut esille hankkeen työpajoissa. ”Kaikkien vaikutuskeinojen vaikutuksia pitää selvittää huolellisesti ennen soveltamista”, hän sanoo.
RUOAN merkitys ilmastotoimissa on korostumassa sekä Suomessa että maailmalla.
Syken professorin Jyri Seppälän mukaan tutkimus osoittaa, että kotimaisen ruoan ilmastovaikutus on selvästi suurempi kuin tähän asti on arvioitu.
Muutos johtuu siitä, että tutkimuksessa on ensi kertaa selvitetty myös pellon orgaanisen aineksen hajoamisesta vapautuvat hiilidioksidipäästöt. Pellon hiilivarannon vähenemisestä aiheutuvat päästöt muodostavat merkittävän osan eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksista.
Tätä ei ole otettu huomioon aikaisemmissa ruokavalioiden hiilijalanjälkeä hahmottelevissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu lähinnä fossiilisten polttoaineiden, märehtijöiden metaanipäästöjen ja lannoitetypen vaikutuksia.
TUOREKAAN tutkimus ei kuitenkaan anna lopullista vastausta keskustelua aiheuttaneiden turvemaiden päästöistä.
”Tulokset ovat suuntaa-antavia. Ne eivät anna kokonaistotuutta Suomen pelloista valmistettujen elintarvikkeiden välisiin eroihin”.
Turvemaat kattavat 10 prosenttia Suomen peltoalasta. Suolle raivattujen peltojen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin paljon suuremmat, jopa 30–40-kertaiset tavallisiin peltoihin verrattuna.
